jär­jes­täy­ty­mä­tön s­kit­sof­re­ni­asubstantiivi

1. 1.skitsofrenian muoto, jolle on tyypillistä persoonallisuuden pirstoutuminen, sekava puhe ja omituinen käytös

1. 1.a form of schizophrenia characterized by severe disintegration of personality including erratic speech and childish mannerisms and bizarre behavior; usually becomes evident during puberty; the most common diagnostic category in mental institutions

Synonyymit

Hierarkia